Jätteiden lajittelu on varsin helppo ja keskeinen tapa tehdä jatkuvia ekotekoja. Asiaa siihen kyllä riittää, mutta aloitetaan tällä kertaa biojätteistä. Kunnat eivät sitä huvikseen kerää vaan vaatimukset tulevat jätelaista https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646 (Jätelaki, viitattu 16.3.2023) , jonka tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Eli toisaalta jätteet lajittelemalla noudattaa vain tunnollisena kansalaisena lakia, mutta todellisuudessa biojätteen tehokas käyttö myös vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta https://yle.fi/uutiset/3-12453003 (Jos jokainen lajittelisi biojätteensä, Suomi olisi entistä vähemmän riippuvainen muiden tuottamasta sähköstä, lämmöstä ja polttoaineesta, viitattu 16.3.2023) ja energian tuotantoon voidaan käyttää vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.
Tietysti keräys- ja käsittelytavat vaihtelevat alueittain, mutta myös se kenen pitää kerätä biojätettä. Joillakin alueilla on vasta menossa pilotteja sen keräämisestä, joissakin taajama-alueella pitää järjestää keräys, jos kiinteistössä on vähintään viisi asuntoa. Laki on vielä parin vuoden sisällä tiukentumassa https://ym.fi/jatteet/jatelaki, ja biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa heinäkuussa 2024 kaikkialla Suomessa, joissain paikoissa lajittelu alkaa portaittain jo aikaisemmin. Suurin muutos tulee varmasti omakotitaloasujille, jotkut alueet antavat jo ohjeet myös heidän biojätteiden lajitteluun ja joissain kannustetaan hoitamaan omakotiasujien biojätteet yhdessä naapureiden kanssa. Tuleva laki jättää kuitenkin kunnille harkintaan ainakin kiinteistöillä tapahtuvan kompostoinnin, jolla voi välttyä biojätteen kunnalliselta keräykseltä. Helpoin on noudattaa vain oman alueensa ohjeita, mutta joitakin yleisiä ohjeita voi asiasta antaa.
Biojätteeseen yleisesti ohjeistetaan laittamaan ruuan tähteet (tietysti syöntikelpoinen suuhun), pilaantuneet elintarvikkeet, perkuujätteet, hedelmien ja vihannesten kuoret, kuihtuneet kukat, teen- ja kahvinporot suodatinpusseineen ja talouspaperit. Tämän listan muistamalla pääset jo pitkälle.
Biojätteeseen ei saa laittaa esimerkiksi lasia, metallia, posliinia, vaippoja, siteitä, kissanhiekkoja, koirankakkapusseja, keinokuituja, nahkaa, kumia, pölynimuripusseja, lääkkeitä, paristoja, styroksia. Mikään näistä ei ole maatuvaa tai voivat olla jopa vaarallisia ollessaan väärässä paikassa.
Alueilla ohjeet vaihtelivat muun muassa kananmunankuorista, luista, oksista, leivinpaperista ja erilaisista biojätteen keräyspusseista, joten ainakin nämä ainakin kannattaa varmistaa oman alueesi jätehoitoyhtiöltä. Myös nesteille, kuten öljyt ja maitotuotteet, on monia erilaisia ohjeita, joissakin paikoissa ne pitää valutella viemäriin ja toisaalla pakata tiiviisti biojätteeseen. Vaihtelevuus ohjeissa johtuu biojätteen erilaisista jätteen kuljetus- ja käsittelytavoista. Joissain paikoissa halutaan biojätteestä mahdollisimman kuivaa, koska ohjeissa yleensä suositellaan keräämiseen sanomalehteä, paperipussia tai erillistä biojätteelle tarkoitettua keräyspussia, mutta ne eivät yleensä kestä nesteitä. Ja samalla jätteen keräysastiat likaantuvat. Taas esimerkiksi erilaiset keräyspussit, munankuoret ja luut voivat aiheuttaa tukkeumia käsittelylaitoksella.
Kuinka se sitten tehdään. Ihan ensiksi on hyvä olla toimiva astia, mielellään muovinen, jossa on tuuletusreikiä, mutta kuivemman biojätteen voi laittaa myös umpinaiseen. Astian pohjalle voi laittaa kananmunakennoa tai sanomalehteä, jotta se imee vähän kosteutta. Keräämiseen ohjeistetaan yleensä käyttämään jotain pussia, jotta jätteet eivät jää keräysastian seiniin tai houkuttele hyönteisiä. Pussi kannattaa valita alueellisten ohjeiden mukaan, mutta yleisesti suositellaan paperipussia. Niitä voi ostaa, joissain tapauksissa saada jätehuoltoyhtiöltä, tai taitella sanomalehdestä, netistä löytyy siihen kyllä ohjeita. Joidenkin kerättävien jätteiden kannattaa antaa kuivahtaa ennen pussiin laittoa. Pieniä määriä nestemäisiä jätteitä voi imeyttää ensin talouspaperiin ja laittaa vasta sitten pussiin. Lopuksi kannattaa viedä biojäte keräysastiaan usein, jotta se ei ala haista, homehtua tai ole banaanikärpästen kasvualusta.
Mikä sen koko homman lopputuote sitten on? Se riippuu taas alueesta, mutta tässä esimerkkejä. Biojätteestä tehdään mädättämällä biokaasulaitoksessa biometaania, jota käytetään energiantuotannossa ja polttoaineena liikenteessä. Joissain laitoksissa tehdään myös etanolia, jota käytetään polttoaineissa.
Kiintoaineksista tehdään maanparannusainetta tai kompostoidaan multaa, ja joissakin paikoissa näitä voi ostaa kuka vain.
Jos haluat vielä ylimääräisen ekovinkin, niin anna palautetta vääristä lajitteluohjeista. Olen itse antanut valtakunnallisista artikkeleista palautetta, jos lajitteluohjeet ovat olleet vain pääkaupunkiseudulle. Ei ole siis erikseen mainittu, etteivät annetut ohjeet sovellu kaikkialla ja näin on riski, että lajittelu tehdään vastoin paikallisia ohjeita. Voit myös vinkata eri palveluille toiveita tarkemmasta biojätteen lajittelusta, yritykset toteuttavat tällaisia toiveita, jos ne ovat asiakkaille tärkeitä.
Biojätteen kierrättämisen pääsyyt ovat siis hyvän materiaalin käyttö, jolloin saadaan vähennettyä muiden luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi biojäte väärässä paikassa aiheuttaa harmia, esimerkiksi Mustasaaressa olevan Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa märkä ja kostea jäte pienentää hyötysuhdetta, eli ennen kuin se märkä jäte palaa, niin sen pitää ensin kuivaa ja siihen menee ihan turhaa energiaa, joka voitaisiin käyttää valmiina sähkönä. On palvelus ympäristölle ja iso ekoteko, kun lajittelee biojätteet oikein. Se ei ole niin monimutkaista kuin miltä saattaa kuulostaa, ja tarvittaessa netistä voi aina tarkistaa unohtuneet asiat.
Alle on kerätty Suomen jätehuoltoalueiden linkit, joita käytin lähteenä tässä postauksessa, ne menevät suoraan biojäteohjeisiin. Ihan koko Suomea en kahlannut, mutta täältä löytyy myös suorat linkit jokaiselle alueelle, jos alta ei löydy omaa jätehuoltoaluettasi https://www.biojate.info/. Tiedot tarkistettu 19.3.2023.
Botniarosk: Isojoki, Jurva, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Teuva https://botniarosk.fi/fi/lajittelu/biojate
Ekorosk: Evijärvi, Pietarsaari, Kokkola, Kauhava, Kaustinen, Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre, Veteli https://www.ekorosk.fi/fi/kotitaloudet/lajittelu/materiaalin-mukaan/biojate/
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy: Imatra, Lappeenranta, Lemin, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari https://ekjh.fi/tietopankki/lajittelu/biojate/
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/lajittelu/biojate/
Jätekukko Oy: Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Nurmes, Outokumpu, Pieksamäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vesanto https://www.jatekukko.fi/lajittelu-ja-neuvonta/lajittelu/biojate.html#7a43251f
Keski-Savon Jätehuolto: Heinävesi, Joroinen, Juva, Leppävirta, Varkaus https://www.keskisavonjatehuolto.fi/jatteen_lajittelu/biojate/
Kiertokaari: Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, Siikajoki, Simo https://kiertokaari.fi/jatelaji/biojate/
Lakeuden Etappi: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka (paitsi entinen Jurva, katso Botniarosk), Lapua, Seinäjoki, Ähtäri https://www.etappi.com/jateneuvonta/lajitteluohjeet/biojate/
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Turku ja Uusikaupunki https://www.lsjh.fi/fi/neuvonta/biojatteen-lajittelu-on-helppoa/
Millespakka Oy: Alajärvi, Halsua, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lestijärvi, Perho, Reisjärvi, Soini, Vimpeli https://www.millespakka.fi/lajittelu/kodin-jateastioihin
Mustankorkea: Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Toivakka https://mustankorkea.fi/neuvonta/jatteiden-kasittely-lajitteluohjeet/kierratys-lajitteluohjeet/biojate/
Pirkanmaan jätehuolto Oy: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi https://pjhoy.fi/jatelaji/biojate/
Puhas Oy: Joensuu, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi https://www.puhas.fi/lajittelu-ja-neuvonta/lajittelu/biojate.html
Napapiirin Residuum: Rovaniemi, Pello, Ranua https://residuum.fi/jateneuvonta/kodin-lajitteluohjeet/#biojate
Stormossen: Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri https://www.stormossen.fi/biojate/