Tämä kirjoitus tuli osaksi juttusarjaa, jossa bloggaajat kirjoittavat parhaita kesämuistoja vuodelta 2026. Itselleni aihe tuli sopivaan saumaan, sillä en ole aiemmin kirjoittanut blogiin matkailusta, mutta nyt saan esitellä tätä pientä länsirannikon kaupunkia ja sen ihanuutta. Lähellä matkailu maata pitkin on suhteessa ekologisinta matkailua, jos ylipäänsä haluaa jossain käydä. Tietysti tämä riippuu myös, mistä postausta luet, mutta meillä matka on alle sata kilometriä, joten lähdimme matkaan kohtalaisen läheltä.
Pietarsaari on noin 20 000 asukkaan kaupunki, jonka historiassa näkyvät edelleen vahvasti merenkulku ja teollistuminen. Siksi myös matkassamme käytimme aikaa myös näihin asioihin liittyvissä kohteissa.
Vierailimme Laivapihalla jossa on 50-metrinen sotakorvausalus Vega-kuunari. Se toimitettiin vuonna 1952 Neuvostoliittoon ja palautettiin 1990-luvulla Virosta Suomelle. Tämä puukuunari oli mahtava näky suojarakennuksessaan, vaikka näkymien edessä oli osittain rakennustelineitä. Alusta kunnostetaan alkuperäisellä liimapuutekniikalla, vaikkei Vegaa enää tavoitella merikelpoiseen kuntoon.
Saimme kiivetä laivan kannelle asti ja vilkuilla muun muassa kapteenin hyttiin. Pääsimme myös meressä olevan Jacobstads Wapenin kannelle, joka oli ensimmäinen pietarsaarelainen laiva, joka purjehti ulkomaille 1765 purjehdusvapauden jälkeen. Alueella kerrottiin myös esimerkiksi laivanvarustamotoiminnasta Pietarsaaressa ja Pohjanmaan alueella, mm. vaikutuksista ympäristöön sekä tavoista laivojen rakentamiseen ja käyttöön liittyen.
Lapsiperheitä saattaa kiinnostaa, että laivapihan naapurissa Snellman Park, josta löytyy leikkipuisto, josta löytyi tekemistä monen ikäisille, ja heti vieressä Kittholmenin uimaranta.
Keskustan pohjoispuolella sijaitsee Skatan puukaupunginosa, joka on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan, alue on ollut 1980-luvulta asti suojeltu. Täällä kävimme ihan iltakävelyllä ja kävelimme läpi myös palatessamme Laivapihalta keskustaan. Skatassa henkii alueen historia pääosin merimiesten ja heidän perheidensä asuinpaikkana 1700-luvun alusta 1800-luvun lopulle. Ylipäätään Pietarsaaressa on mukava kävellä, koska maisemat vaihtuvat tiuhaan ja kaupunki on aika rauhallinen.
Puutalojen reunustamilta hiekkateiltä siirryimme hyvin toisenlaiseen ympäristöön, koska heti Skatan naapurissa on Strengbergin tupakkatehdas, jonka rakennuksessa on nykyään kesäisin auki oleva tupakkamuseo. Rakennus kertoo ulkonäöllään tehtaan merkityksestä paikallishistoriassa ja se on edelleen vaikuttava näky. Museossa itsessään kerrotaan tupakkakehräämöstä 1700-luvulla aina Suomen suurimmaksi tupakantuottajaksi 1900-luvun alussa.
Moni tulee tänne kesällä katsomaan tunnettuja puutarhoja. Ensimmäisenä vierailimme Aspegrenin puutarhassa, joka on harvinaisen hyvin säilynyt 1700-luvun pappilapuutarha. Viljelyspaikka on ollut aikanaan edistyksellinen, siellä on kasvanut alueen ensimmäiset perunat ja omenat. Nykyään kivimuurein ympäröidyt maat ovat puutarhayhdistyksen viljelypalstoja, mutta alueella saa vapaasti kulkea. Itse Rosenlundin pappilan vieressä on pieni ruusutarha ja Raamatullista yrttipuutarhaa, jossa on tuossa kirjassa mainittuja kasveja. Alueella on siis paljon nähtävää, muun muassa vanhoja talousrakennuksia ja vanha kivinavetta, jossa on nykyään Pedersören kotiseutumuseo. Museo oli valitettavasti kiinni ja vierailummekin päättyi äkisti rankkasateen yllättäessä meidät.
Toinen puutarhakohteemme oli Koulupuutarha yllätti monipuolisuudellaan. Puutarhan historia alkaa jo 1800-luvulta ja koulupuutarha siitä tuli päälle sata vuotta sitten omistajien lahjoitettua kauppapuutarhansa kaupungille. Täällä on lähes jokaiselle nähtävää, vaikkei puutarhoista tai kasveista olisi kiinnostunutkaan. Itse tuli ihmeteltyä erilaisten hyöty- ja luonnonkasvien lisäksi erikoisten puiden kirjoa, kuten aloituskuvan tuohijalavaa. Silmänruokaa täällä riittää koristepensaista ja ruusuista. Alueen pohjoislaidalla komeilee Pietarsaaren lukio.
Matkalla kävimme ainoastaan parissa paikassa, jotka ei olleet kohtuullisen kävelymatkan päässä. Ensin Arktinen museo Nanoqissa, joka on Fäbodan metsässä. Ja paikka on siis todellakin metsässä, muutaman sadan metrin päähän pääsee autolla. Museona se on ihan ainutlaatuinen, koska paikka koostuu päärakennuksen lisäksi useista pienistä mökeistä, jotka museon perustaja Pentti Kronqvist on aikoinaan kerännyt kesämökeikseen. Ja Pentti oli ahkera pelastaessaan purkukuntoisia rakennuksia, koska paikalla todella on mökkiä mökin perään. Museossa voi tutustua naparetkeilyn lisäksi arktisiin kansoihin ja kulttuureihin. Pienissä rakennuksissa on erilaisia tutkimusretkeilijöiden majoituksia, kirkko, erilaiseen metsästykseen liittyviä teemoja ja välillä voi olla myös taidenäyttely.
Fäboda on tunnettu rannoistaan, joissa lämpimällä säällä kyllä riitti ihmisiä. Tällä alueella on isompaa ja pienempää hiekkarantaa, näköalatorni, luontopolku, grillipaikka ja kahvitupa, josta saa hiukopalaa. Lähelle saa auton, myös on mahdollisuus matkaparkkiin, jos on matkailuautolla liikenteessä. Mitä tästä muuta voi sanoa, hyvä perusranta, jossa ei ole äkkisyvää, on kauniit maisemat ja palveluita löytyy.
Kaupungissa on kokoon nähden todella paljon erilaisia ravintoloita, varsinkin etnisiä ravintoloita. Itse suosittelen afgaaniravintola Kabulistania, jossa oli lounaalla aina tarjolla liha- ja kasvisruoka. Ruoka oli niin suussa sulavaa, että kävimme täällä samalla reissulla kaksi kertaa ja ruuat kelpasivat koko perheelle. Kabulistanin lounaasta on alla pakollinen ruokakuva. Pikaruokaa kaipaaville täältä löytyvät alkuperäinen Friends & Brgrs, Korv-Görans ja uusimpana tulokkaana ensimmäisen laajennuksensa Vaasaan tehnyt Local Smash’D, eli hampurilaisia ja kebabia on saatavilla.
Pietarsaari on saavutettavissa ainakin autolla ja veneellä. Junalla pääsee Pedersöreen, josta on noin 15 minuutin matka autolla Pietarsaaren keskustaan. Matkahuollolla pääsee kuitenkin ihan keskustaan, joten julkisilla on mahdollista päästä perille. Kaupunki on ihan mahtava kesäkohde, jolloin löytyy enemmän avoimia paikkoja kuin muina vuodenaikoina. Täältä löytyy myös lisää esimerkiksi luontokohteita, museoita ja tapahtumia. Jos tästä esittelystä puuttui jokui mielenkintoinen paikka, otan mielelläni vinkkejä vastaan, koska tulemme varmasti käymään Jeppiksessä vielä uudemman kerran.
Lisää vuoden 2026 parhaita kesämuistoja voit lukea muista blogeista:
Pietarsaari näyttää aivan ihanan idyliselle 🙂 En ole koskaan mielestäni käynyt.
Olen itse piipahtanut pari kertaa aiemmin, mutta pidempi reissu todella kannatti 🙂
Pietarsaari on jäänyt hieman tuntemattomaksi, mutta tästähän sai hyviä vinkkauksia! Kiitos paljon 🙂
Eipä kestä 🙂