Helmikuisena lauantaina tuli lähdettyä Seinäjoelle Kalevan navetassa ensimmäistä kertaa järjestettyyn KIERTOON! Askel kestävämpään tulevaisuuteen -tapahtumaan. Tällaiset tapahtumat kun ovat hyvää ajanvietettä, mutta niistä voi myös saada mukaan arvokkaita oppeja arjen ekologisuuteen. Ohjelmassa oli luvattu mm. työpajoja, lajitteluneuvontaa, eri puhujia kiertotaloudesta, kirpparia sekä lapsille lajitteluaiheista nukketeatteria.
Kirpparipöydät tuli kierrettyä ja niissä oli ilahduttavasti vanhaa kunnon kirpparitavaraa, eli paljon hyviä tuotteita ja omistajilleen jostain syystä tarpeettomaksi jääneitä. Sivusta katselin kierrätyshelmistä koruaskartelua, mutta päädyin itse Korjausta kierrättäen -työpajaan, jossa Taitokeskuksen työntekijä opasti korjauksissa. Esillä oli myös malleja korjauksista ja itseäni kyllä viehätti japanilainen sashiko-tekniikka, jossa paikka tehdään näkyvästi ja koristellaan päälle erilaisilla ompeleilla.
Tapahtuman mainoksessa ilmoitettiin, että mukaan voi tuoda oman jostain syystä tuunausta tarvitsevan työn. Tottakai tällaiseen tilaisuuteen kannattaa tarttua ja otin tätä varten kotoa mukaan pari jonossa olevaa korjaustyötä. Minulla on ollut puhkikulunut käsilaukku odottamassa korjausta. Siinä vuorikangas oli enemmän kärsinyt, mutta myös ulkopuolella oli jo pieni repeämä. Ja koska ompelukonelle oli jonoa, niin päädyin kokeilemaan tätä itselleni uutta tekniikkaa. Sain ujutettua päällikankaan ja vuorin väliin mustan tukikankaan, mutta alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen en ommellutkaan paikkaa kiinni mustalla vaan päädyin näyttävämpään ratkaisuun.
Mielestäni lopputulos oli varsin ihana ja itse tykästyin tähän itselleni uuteen kirjontatyyliin, joten minusta tuli välittömästi sashikon ystävä. Tämä korjaus on laukun kantajaa vasten olevalla puolella, joten aina näyttää, kuinka tuo kestää kulutusta. Mutta kirjonta on helppo tarvittaessa purkaa ja tehdä paikkaus uudelleen.
Seuraavaksi oli minun vuoroni päästä ompelukoneelle. Toinen korjattava oli mainoskassi, jonka toisesta sivusaumaan oli tullut repeämä. Tuosta sai helposti vedettyä suoralla tikillä uuden sauman ja samalla ompelin molemmat puolet vielä siksakilla, koska sitä ei alunperin ollut ja näin kassista tuli kestävämpi,
Tässä alkaa puuvillakassilla olla jo ikää, koska tämä on Vaasan asuntomessuilta työantajani mainoskassi vuodelta 2008 ja nyt tämä minun muistoni saa edelleen jatkaa elämää. Huomasi muuten, että ompelukonekin kannattaa välillä huoltaa, oli niin kevyt ommella.
Kävin vielä kokeilemassa jätteiden lajittelua, joka meni nappiin, vaikken asu samalla jätehuoltoalueella. Päälinjat jätteiden kierrätyksessä Suomessa ovat yhteneviä. Samalla pöydällä oli listaa, kuinka kauan eri roskilla menee maatua luonnossa, joten tässä hyvä syy, miksi oma roska kannattaa aina kantaa roskikseen asti. Ja miksi esimerkikiksi muovisista kertakäyttötuotteista halutaan eroon, niitä kun luontoon pääsee valitettavan paljon.
Tämä oli lämminhenkinen tapahtuma ja toivottavasti järjestetään uudelleen. Kalevan navetta on muutenkin käymisen arvoinen kohde Seinäjoella, rakennus on itsessään hieno ja siellä on hyvä Äärellä-ravintola ja taidehalli, jossa on itse tullut vierailtua useamman kerran.
Kiinnostava tapahtuma ja työpaja, tai niitä taisi olla siellä useampia tarjolla.
Vanhan tuunaaminen uudelleen käyttöön on kyllä hyvä asia. Ja se kun onnistuu itse tuunaamaan omansa varmasti innostaa asiaan myöhemminkin korjaamaan ja tuunaamaan. Tulee hyvä mieli.
Itse kyllä tykkään korjailusta ja tuunauksesta, mutta kotona aina se alkujärjestely ja loppusiivous ovat ne isoimmat haasteet. Helpompi mennä näin valmiiseen pöytään ja sai vielä hyviä vinkkejä, kuinka hoitaa homma.
Tällaiset tapahtumat tekevät kestävyydestä näkyvää ja ennen kaikkea ymmärrettävääm joten se siirtyy abstraktin käsiteen tasolta ihmisten tasolle, mitä voi koskea, kokeilla ja toteuttaa omassa arjessa. Kun näkee käytännön ratkaisuja ja kuulee tekijöiden tarinoita, kynnys toimia itsekin madaltuu. Usein suurin este ei ole haluttomuus vaan se, ettei tiedä mistä aloittaa.
Tällaiset tapahtumat eivät yksin muuta maailmaa, mutta ne voivat muuttaa ajattelua. Ja usein juuri ajattelun muutos on se ensimmäinen, ratkaiseva askel.
Hyvää pohdintaa. Hirveä savottahan ekologinen elämä on, jos aikoo kaiken kerralla muuttaa, mutta täällä löytyi taas niitä paloja poimittaviksi.
Ihana tapahtuma. Itse olen sitä mieltä, että korjaus saa näkyä. Ja vähitellen yksi asia kerrallaan ottaa omaan arkeensa, se on silloin helppoa kun asia kerrallaan muuttuu elämäntavaksi.
Oli kyllä todella mukava tapahtuma! Itselläni tuo tavaroiden korjaus on kyllä iso asia, koska se auttaa sitoutumaan tavaroihin, kun niihin on laittanut omaa vaivaa ja näkee kädenjälkensä. Yleensä olen tehnyt korjauksia, jotka eivät näy, mutta tätä tekniikkaa tulen varmasti käyttämään jatkossakin.