Stumppaa ekologisuuden puolesta

Tätä tekstiä kirjoittaessa on kansainvälinen tupakaton päivä, jota vietetään vuosittain 31.5. muistuttamaan tupakoinnin haitoista. Vuoden 2023 teemana on sopivasti Grow food, not tobacco (eli kasvata ruokaa, älä tupakkaa), eli ruuantuotannon lisäksi teema liittyy myös sopivasti ekologisuuteen.

Tutkitaan vähän tuota ympäristönäkökulmaa tupakan tuotannon ja käytön osalta, koska tupakan kasvatus ja jalostus kuluttavat monella tavalla luonnonvaroja. Tupakan viljely esimerkiksi saastuttaa ja kuluttaa runsaasti vettä, tyypillisesti tupakkaa kasvatetaan paikoissa, joissa on pulaa puhtaasta vedestä. Muita ympäristöongelmia aiheuttavat viljelyyn käytettävät lannoitteet ja torjunta-aineet, jotka leviävät maahan ja vesistöihin. Koska mainittuja aineita ei viljelymaissa juuri säännellä, ne ovat useimmiten myrkyllisiä sekä ihmisille, eläimille että kasveille. Monimuotoisuus ja ympäristön myrkyttömyys estävät kasvien ja eläinlajien kuolemista sukupuuttoon. Metsinä nämä viljelyalueet ylläpitäisivät luonnon monimuotoisuutta, mutta tupakan viljelyalueina maaperä köyhtyy ja vesistöt saastuvat.

Tupakkatuotteiden valmistus, kuljetus ja käyttö lisäävät ympäristörasitusta. Esimerkiksi tupakan lehdet kuivatetaan köyhemmissä maissa muun muassa avotulella puuta polttamalla, mikä on osana metsätuhoja. Samalla kun arvokkaita metsiä poltetaan, pääsee ilmakehään saasteita. Näillä alueilla on yleensä sademetsiä, joten maailman keuhkoja tuprutellaan savuna ilmaan. Samoin tupakkaa polttaessa ei saastu pelkästään omat ja ympärillä olevien keuhkot vaan siitä pääsee kokoajan pienhiukkasia ja muita saasteita ilmaan, jolla aiheutetaan lisää otsonikerroksen tuhoutumista.

Tupakan tumppi on maailman yleisin luontoon heitetty roska. Sen tumppi on selluloosa-asetaattia, joka hajoaa luonnossa mikromuoviksi. Tupakka, sen tumpit ja tuhkat sisältävät myrkkyjä ja tietysti luontoon heitettynä se voi päätyä eläinten ruuaksi, joka voi pahimmillaan aiheuttaa eläimelle tuskallisen kuoleman. Myrkyt imeytyvät maaperään ja tumppi hajoaa mikromuoviksi, jota on mahdoton saada enää poistettua ympäristöstä. Moni heittää tumpin kadulle tai hulevesiviemäriin, mutta itseasiassa hulevedet (eli sadevedet) menevät puhdistamattomina suoraan vesistöihin. Joten jos matkalla ei satu olemaan mitään esteitä, niin tumpit jatkavat matkaansa meriin, järviin ja jokiin ympäristömyrkyiksi ja kalojen ruuaksi.

Tupakointi aiheuttaa tulipaloja, sekä rakennuksissa että maastossa. Tupakantumpin aiheuttamasta maastopalosta oli uutisia Suomessa ihan viime kesänäkin. Tulipalot taas aiheuttavat ilmaan myrkyllisiä savukaasuja, mutta myös jälkikäteen ympäristövaikutuksia kun kaikki palon jäljet rakennuksia ja irtaimistoja myöten täytyy uusia. Lisäksi tällaisissa onnettomuuksissa on tietysti asioita, joita ei rahalla pysty korvaamaan.

Voidaan siis todeta, että tupakoinnilla on suuri vaikutus ekosysteemiin, ilmastonmuutokseen ja erityisesti sademetsiin, jotka tarvitsevat erityistä suojelua. Ihmiset vain ovat eri tilanteissa tämän ympäristöteon edessä: tämä on tietysti erityisen helppoa niille, jotka eivät ole tapaa koskaan aloittaneetkaan, vähän nihkeämpää lopettaneille ja ikuisella tauolla olijoille, sekä vaikeinta heille, jotka ovat vielä aktiivisia harrastajia. Itse olen näistä tilanteista kokeillut kaikkia, nyt aika varmasti jämähtäneenä keskimmäiseen vaihtoehtoon, koska sain juuri 10 vuotta täyteen savuttomana. Alku ei todellakaan ollut helppoa, mutta kannustan silti lopettamaan tupakoinnin. Jos vielä ei kantti riitä stumppaamaan lopullisesti, niin pieni teko on jo kantaa tumpit tuhkakuppiin tai hyvin sammutettuina roskikseen.

Niille jotka ovat tupakoinnin lopettaneet ja niille jotka eivät koskaan edes aloittaneet, Bravo!, nehän ovat parhaita ympäristötekoja ikinä. Jos muut saivat kipinän lopettaa tupakoinnin, niin onnittelut hyvästä päätöksestä! Mutta jotta tämä ei olisi pelkkää osoittelua, annan myös lukuvinkin. Itse lopetin Allan Carrin Stumppaa tähän! -kirjan avulla.

Loppukevennykseksi aiheeseen liittyvää taidetta Vaasan vanhasta Graffitilandiasta. Uusi näyttely aukeaa uusissa tiloissa kesäkuussa 2023.

9 kommenttia artikkeliin “Stumppaa ekologisuuden puolesta

    1. Mitä itse muistan noilta tupakoitsija-ajoilta, niin nuo tumpit olivat kyllä maailman helpoin asia unohtaa. Varsinkin jos ne vielä viskasi luonnonvesiin. Mutta on jo tullut nähtyä mm. taskuissa kannettavia pikkuroskiksia, joten toivottavasti mahdollisimman moni käyttää edes niitä 🙂

  1. Minä tavallaan tiesin, että tupakoinnista aiheutuu paljon haittoja, mutta kuvan laajempi kokonaisuus tuli minulle silti yllätyksenä. Terveydelle sekä terveydenhuollolle aiheuttamat haitat ovat yleisessä tiedossa, mutta tupakan valmistamisesta ja kuluttamisesta tulevista haitoista pitää puhua enemmän. Epäilen, että monelle muullekin tämä tieto saattaa olla täysin uutta sellaista.

    1. Minä taas taidan olla niitä ihmisiä, jotka kuvittelevat kaikkien tietävän samat asiat kuin itse. Joten hyvä etten ohittanut tätä aihetta. Ylipäätään tuotteiden ympäristövaikutuksia on monesti vaikea arvioida ja tupakka on sellanen tuote, jonka vaikutukset jäävät suurelta osin pimentoon.

  2. Olen entistä tyytyväisempi siihen, että olen jättänyt tupakoinnin viime vuosituhannelle.
    Tumpit on helppo heittää minne sattuu. Japanilaisella ystävälläni oli taskussa pieni rasia jonne hän kätki tumpit liikkeellä ollessaan ja tyhjensi rasian sitten aikanaan roskikseen. Hänelle vähän naurettiin. Ei naureta enää.

    1. Mahtavaa! Lopettaminen ei ole ihan helpoin juttu, mutta tärkeintä on sen onnistuminen. Ystäväsi oli todellinen edelläkävijä, heitä maailmassa tarvitaan 💚

    1. Tähän vähään keskusteluun on varmasti osa syyllinen itse tupakkateollisuus. Raha on hyvä motiivi peittelemään omia jälkiä. Jos haluaa tupakkayhtiöiden vaikuttamisesta lukea enemmän, niin suosittelen Heikki Hiilamo kirjaa Maailma tupakkayhtiöiden vallassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *