Noin vuosikymmen sitten luin ensimmäistä kertaa kestovanulapuista. On ehkä alkuun pakko myöntää, että vaikka ekologisuus oli itselleni jo aika tuttu juttu, niin silti mietin että kuka ihme tuollaisia käyttää!? Nyt voin sanoa, että ainakin minä yli 4 vuoden kokemuksella ja olen tyytyväinen käyttäjä. Myös muut ihmiset näyttävät nämä löytäneen, koska ihan perus marketeista on alkanut löytyä näitä myynnissä ja käsityöryhmissä esitellään jämälangoista itse tehtyjä lappuja.
Kestovanulaput ovat tarkoitettu esimerkiksi kasvojen puhdistukseen pumpulin tilalla, mutta roskiksen sijaan ne pestään seuraavaa käyttöä varten. Niitä voi ostaa valmiina tai tehdä itse, materiaaleina ovat yleensä puuvilla tai bambu (joka on käytännössä viskoosi). Käyttötapa riippuu vähän lapuista, käyttäjästä ja käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi itse olen joihinkin paksumpiin kasvojen puhdistusaineisiin ensin kastellut lappua vedellä, mutta kasvovettä käytettäessä olen laittanut sen suoraan kuivalle lapulle. Käyttö ei ole mitään rakettitiedettä, parin käyttökerran jälkeen tietää jo itselle sopivat tavat.
Kestolaput kestävät käytössä parhaimmillaan vuosia. Kyllähän ne vähän kuluvat, mutta ainakaan näissä itse tekemissäni ei juuri ole ulkonäkö muuttunut, mitä nyt haalistunut ja menneet vähän kasaan, mikä taas on puuvillan ominaisuus. Pari on alkanut repsottaa reunasta, joten ne ovat nyt tulleet käyttöikänsä päähän.
Käytön jälkeen olen vain kastellut lapun ja puristellut enimmät vedet ja liat pois. Koska lappuja ei kannata pestä yksitellen ja ne tuskin samantien päätyvät koneeseen, niin ne pitää säilyttää ilmavasti jotta ne pääsevät kuivumaan. Alkuun kasailin niitä lavuaarin reunalle kun en muutakaan paikkaa keksinyt, mutta nykyään ne roikkuvat vessassa pesupussissa odottamassa koneeseen menoa.
Kestovanulapuille käy hyvin 40 asteen pesu, puuvillaiset tietysti kestävät yleensä 60 tai 90 astettakin. Koneeseen ne menevät muun pyykin mukana pesupussissa, jolloin ne on helpompi löytää sieltä muun pyykin seasta. Joskus harvoin olen laittanut nämä puuvillaiset laput 60 asteen pesuun, mutta silloin kannattaa tarkistaa sekä lappujen että pyykkipussin pesulämpötila. Esimerkiksi tuo kuvissani oleva pesupussi on tarkoitettu vain 40 asteen pesuun joten ei sovellu kuumemmille lämpötiloille. Itse kuivaan laput pesun jälkeen ripustamalla ne myös kuivumaan pyykkipussissa, jotkut heittävät pesupussissa muun pyykin kanssa kuivausrumpuun. Joku ahkera on myös kertonut levittävänsä ne tiheän ritilän päälle tai sellaiseen pikkupyykille tarkoitettuun kuivaustelineeseen, jossa on omat nipistimet. Tyyli on tietysti vapaa kunhan kuivaus vain tapahtuu tarpeeksi ilmavasti.
Jos innostut itse tekemään kestovanulappuja, niin netistä löytyy kyllä useampia virkkausohjeita. Vaihtoehto on myös ommella niitä, jolloin voi käyttää esimerkiksi ylijäämäpaloja tai hajonneita tekstiilejä. Voin kuvitella että jotkut puhkikulunut collegepaita tai kulmasta repsottava pyyhe sopii tarkoitukseen mainiosti. Yleensä ommellessa laitetaan kaksi kangasta vastakkain, ja ommellaan reunoista yhteen. Mallina tässä kaupasta löytämäni versio.
Nopealla googlailulla selvisi, että yleensä kestovanulappuja myydään 1-16 kappaleen erissä. Itse olen sen verran mukavuuden haluinen, että minulla on niitä parikymmentä käytössä, joten niistä ei tarvitse heittää pesukoneeseen hirveän usein. Jos haluaa ekologisia suomalaisia pienyrittäjiä tukea, niin netistä löytyy paljon kauppoja joista lappuja voi tilata.
Minulla on nuo puuvillalangasta tehdyt sopineet hyvin iholle. Kokemuksia kysellessä tuli esille, että eräälle herkkäihoiselle omiani vastaavat eivät sopineet silmämeikkiin, mutta muuhun kasvojen putsaukseen kyllä. Jotkut ovat myös sanoneet pitävänsä joidenkin kestovanulappujen hieman ihoa kuorivasta ominaisuudesta, mutta omani eivät ole ihan niin karkeaa materiaalia.
Kestovanulaputhan eivät sovi liuottimille, esimerkiksi kynsilakoille, joten niille täytyy käyttää jotain roskiin menevää. Itse olen leikannut roskiin menevistä vaatteista paloja ja putsaan niillä. Luomupuuvillaista pumpulia meillä on haavanpuhdistusta ynnä muita hygieniatarpeita varten.
Vielä siitä ekologisesta puolesta. Yhden puuvillakilon tuotanto kuluttaa 10 000 litraa makeaa vettä (arvio vaihtelee 9000 ja 25000 litran välillä, määrään vaikuttaa esimerkiksi kasvupaikka). Puuvillan tuotanto on yleensä kuivilla alueilla, joissa makeasta vedestä on muutenkin pula, joten vesi tarvittaisiin muihin tärkeämpiin kohteisiin. Lisäksi puuvillan tuotantoon käytetään järkyttävät määrät esimerkiksi kasvinsuojeluaineita, jotka eivät tee hyvää paikalliselle ympäristölle ja asukkaille.
Yritetään vielä havainnoillistaa asiaa. Yksi pumpulivanulappu painaa vähän vähemmän kuin kestovanulappu, mutta erona on se että puuvillan kasvattaminen kuluttaa ihan järkyttävän määrän vettä. Muussa tuotantoprosessissa vettä ja kemikaaleja kuluu vielä lisää, kun puuvillaa on pesty, valkaistu ja muuten muokattu kuluttajalle sopivaksi. Näistä koituu muuten myös ympäristöpäästöjä, koska tuotantomaiden vaatimukset esimerkiksi vedenpuhdistukselle eivät ole samaa luokkaa kuin meillä, niin käsittelyssä käytetyt kemikaalit päätyvät usein ympäristöön. Kestovanulapun paino saattaa koosta riippuen olla pari kolme kertaa isompi, mutta meillä pesukoneet kuluttavat nykyään todella vähän vettä ja jokaisella lapun käyttö- ja pesukerralla säästät neitseellisiä raaka-aineita. Vaikka pesukone kuluttaa vettä, niin jos peset pyykkiä kerralla useita kiloja ja samalla kestovanulaput, yhden lapun veden kulutus on ihan häviävän pieni. Sen lisäksi meillä käytetty vesi menee vedenpuhdistamon kautta vesistöihin, joten suurin osa kemikaalikuormasta jää pois luonnonvesistä.
Lopuksi voisin sanoa, että tässä oli sellainen rutiini, jonka omaksuin itse todella nopeasti. Usein siihen auttaa, kun on itse käsin tehnyt tuotteen, mutta näitä löytyy moneen makuun ja jokainen valitsee omaan osaamiseen ja makuunsa sopivat. Kunhan muistaa ettei turhaan hanki tai hankkii testiin vaikka ensin vain muutaman kappaleen. Niillä pääsee jo pitkälle.
Käteviä ja lisäksi kauniita. Yllättävän hyvin pysyneet käytössäkin kuosissa. Itse en vanulappuja käytä normaalielämässä mihinkään. Korvat eivät kestä pumpulia tai sitä ääntä mikä pumpulista tulee. Nytkin sylkirauhaset innostuvat kun edes kirjoitan sen sanan.
Eka kertaa täällä ja taidan viihtyä muidenkin postausten tutkailussa hetken.
Saako jakaa eteenpäin?
Olen tällaisesta piirteestä kuullut, toivottavasti aistisi toipuvat pian tämän luvun jälkeen. Sehän on tietysti ekologisinta, jos ei jotain tuotetta käytä ollenkaan, joten jotain positiivista.
Blogi on vielä hyvin tuore, joten kirjoituksia ei vielä juuri ole, mutta tervetuloa jatkossa niiden pariin, kun tyhjä tila alkaa täyttyä. Ja tietysti aina hyvä, jos joku saa käytännöllisiä vinkkejä, joten jakoon vain!
Hyvä ja aiheellinen nosto. Itsekin olen opetellut ihonhoitorutiineja eli vaihtamaan kasvojen vesipesun muuhun puhdistusaineeseen kuivan ihoni vuoksi.
Siinä menee joka päivä roskikseen se kerran käytetty vanulappu.
Yritin jo muutama vuosi sitten tilata kestovanulappuja yhdeltä paikalliselta yritykseltä, mutta en harmillisesti saanut koskaan vastausta.
Tunnustan olevani sen verran laiska, etten ole lähtenyt etsimään mistä voisin ostaa neulaa ja lankaa ja sopivia kangaspaloja, joten edelleen ovat vanulaput käytössä.
Toisaalta myös ostaisin nuo mieluummin joltakin yritykseltä, jolta jää muutenkin ylijäämäkangasta muista tuotteista ja on koneet joilla surauttaa lappusia hetkessä.
Peseminen ja kuivaaminen on mielestäni niin pieni vaiva, ettei kestolappuihin siirtyminen siitä kiinni jää.
Aina joskus syystä tai toisesta asiat venyvät, mutta, se ei onneksi sulje pois niiden toteutumista myöhemmin. Jotkut pikkuompelimot myös voivat myydä ylijäämäkankaita, joten siinä on myös yksi vaihtoehto. Toivottavasti löydät mieleisesi laput tai saat käsityöinsporaation.
Hyvä vinkki! Materiaalia lappujen tekon ”syntyy” kuitenkin lähes jokaiselle, kun vaatteet/muut kangastuotteet tulevat muutoin käyttötiensä päähän.
Kyllä, tuo materiaalinkierrätys sopii hyvin tähän edelleen menossa olevaan käsityöbuumiin. Nämä ovat vielä varsin helppo tekoisia, joten vaativuuden ei pitäisi olla este.
Mulla ei vielä onnistunut löytää sellaista kestoratkaisua, joka sopisi naamalleni. Minulla on mikrokuidusta tehty puhdistusliina (kuin hiekkapaperi), puuvillainen kaksipuolinen liina sekä harsomainen liina. Kaikki ovat sen verran karheita, ettei niitä ihan joka päivä pysty käyttämään. Olen ratkaissut asian niin, että käytän vuorotellen niitä, tavallista pumpulia sekä kokonaan kuidutonta tapaa, eli kasvovettä laitan joko käsin tai suihkepullosta.
Kynsilakka putsaan talouspaperilla, jos ylipäänsä jaksan sitä käyttää. Varpaisiin kerrostan lakkaa niin kauan, että se tippuu itsekseen pois 🙈. Se oli vain puoliksi vitsi, lakka kuluu varpaista auringossa, vedessä ja hiekassa niin nopeasti, että putsata ei tarvitse kuin kerran kolmessa kuukaudessa (yleensä sesongin lopussa, marraskuun alussa 😀).
Joo, onhan se niin ettei mikään tapa sovi kaikille. Mutta olet löytänyt itsellesi sopivia tapoja ja kestojakin on käytössä, joten se on jo kotiinpäin.
Varpaiden kynsilakoilla on kyllä se hyvä puoli, että ne kuluvat kyllä ajan kanssa pois 😁
Käytössä on kestotuotteet ja niitä tehdään aina kun tarvitaan lisää ja aina omista vanhoista vaatteista, joita ei voi laittaa enää kiertoon.